HEINÄKUUN VIKA

Ei vitsit miten nopeeta tää kesä on mennyt! Vaikka ei ole missään vaiheessa oikein sitä kesäfiilistä tullutkaan, ihan kun kesä ei olisi vielä edes kunnolla alkanut.. Laitoin tähän postaukseen kuvat parin vuoden takaa - muistan nimittäin vieläkin tuon päivän. Ida ja lapset olivat olleet meillä yötä ja lähdettiin keskustaan ennenkuin he lähtivät takaisin kotiin, ja hitto sillon oli kuuma! Aurinko paistoi ja oli kyllä niin kesäfiilis, tänä kesänä kun en ole uskaltautunut ilman takkia edes montaa kertaa kotoa lähtemään.. On sitä kyllä tullut itekkin tässä parin vuoden aikana muututtua; kiloja on tullut, tukkakin on vaihtanut väriä ja rakennekynnet jääneet pois toistaiseksi - mutta sentään samat ballerinat löytyy vielä, haha!

Viime postauksen jälkeen oon kerennyt käymään laivalla, juhlia kaverin synttäreitä, pitänyt kirppispöytää, käynyt pikapyörähdyksellä Mikkelissä, käynyt tiksifestareilla, ollut töissä, käynyt Hugon kanssa katsomassa Itse ilkimys 3 leffateatterissa, syönyt ainakin viisi jäätelöä, tuurannut myymäläpäällikköä, askarrellut Hugon kanssa rakkauskirjeen päiväkotikaverille, syönyt ihan liian epäterveellisesti, haaveillut matkasta lämpimään yms..
Oon myös viettänyt lapsivapaan VIIKON, kun Hugo lähti serkkujen ja tädin matkaan Mikkeliin moikkaa pappaa yms muita sukulaisia. Ja miettikää, vaikka mulla oli lapsivapaa viikko, niin en oikeestaan tehnyt hirveesti mitään sillon - olin ihan tosi väsyny joka päivä töiden jälkeen! Mutta onneksi nyt jo beibi on takas kotona, vaikka onkin ihanaa saada vähän omaa aikaa ja ei tarvi samallailla mennä lapsen mukaan silloin, niin oli kyllä ihana saada tuo ilopilleri takas kotio.

Ihan hullua ajatella, että huomenna onkin jo elokuu - justhan se vuosi vasta vaihtui ja odoteltiin kesäkuuta! Mutta en mä valita, elokuussa on tulossa huippuja juttuja nimittäin; Hugon kummitäti tulee meille kyläilemään, mammaporukan mökkireissu ja ulkomaanmatka olis kanssa suunnitteilla! Ja kohtahan sitä voi jo alkaa odottelemaan joulua ja ruveta hommailee lahjoja ;) Onko teillä muuten jotain postaustoiveita - mistä haluaisitte kuulla tai millasia postauksia tykkäätte lukea ylipäänsä?

RANUA ZOO

Loma vetelee viimeisiään, sillä huomenna on (karu) paluu arkeen. Tälleen kolmen viikon loman jälkeen voi aamulla vähän kirpasta herätä kuudelta... Mutta ennen sitä onkin hyvä hetki palata parin viikon takaisiin lomatunnelmiin! Kerroinkin jo edellisessä postauksessa, että aloitettiin Oulun reissu käymällä heti Ranuan eläinpuistossa  - sinnehän ei Oulusta älyttömän pitkä matka ole, joten lapsetkin jaksoivat suht kivasti automatkat, varsinkin kun matkalla nähtiin poroja tien vieressä. Mitä nyt muutama "joko ollaan perillä" tuli matkan aikana kuultua, haha. Pelastettiin tilanne ja huudatetiin sitten Robinia loppumatka! Takas tultaessa matka menikin aika hiljaisesti, nimittäin lapset nukkuivat ja tais sitä itsekkin vähän torkahtaa.. Kuinka moni teistä on käynyt Ranuan eläinpuistossa?

Me napattiin mun pikkusisarukset matkaan mukaan, ja päästiinkin perhelipulla tosi edullisesti eläinpuistoon.  Lippu oli hieman alle 50e ja meitä oli kuitenkin kaksi aikuista ja kolme lasta, joten ei paha ollenkaan - suosittelen kyllä käymään! Portilla meitä olikin jo vastassa jääkarhu-maskotti ja lapset, varsinkin Hugo, olivat innoissaan. Kyllä muita vierailijoita nauratti kun Hugo kikatteli jääkarhun vieressä kun otettiin kuvat. Isommat lapset innoissaan tutkivat karttaa ja lueskelivat tietoja eläimistä kaikessa rauhassa, Hugolla oli vähän enempi vauhtia matkassa tapansa mukaan. Silloin tällöin kuului  ou mai gaaat !!" kun Hugo bongasi jotain mielenkiintoista. Tai totesi villisikojen kohdalla isoon ääneen, miten villisiat haisevat kakalta ja pissalta ja että meidän täytyy nyt heti mennä pois, koska se on niin ällöttävää..

Mä en itse kyllä varmasti lähtisi tuonne eläinpuistoon ilman lapsia, pelkään lintuja sikana (ja niitä muuten oli siellä vaikka mitä!) ja no oikeestaan pelkään tosi monia eläimiä, haha. Tottakai olihan se siistiä nähdä jääkarhu ja sen pentu yms, mutta kyllä ton reissun idea oli, että lapset tykkäävät! Meillä oli kyllä ihana reissu ja päivä, vaikka välillä vettä satoikin, mutta se innostus ja riemu mitä noiden kolmen lapsen naamalta näky oli kyllä parasta. Ja mä nautin suunnattomasti siitä, että oltiin siellä yhdessä - mun rakkaiden kanssa. Oli ihana saada mun sisaruksetkin matkaan mukaan, vaikka oltaisiin kyllä menty meidän porukalla ihan kolmestaankin vaikkeivat he olisivat päässeet mukaan, mutta mulla on aina niin ikävä mun sisaruksia kun nähdään niin harvoin tän välimatkan takia. Mutta ehkä me joskus asutaan sitten taas lähempänä toisiamme ;)

Eläinpuistossa oli kyllä paljon eläimiä, ja kylläpä me melkein kaikki onnistuttiinkin bongaamaan! Välillä meillä on ainakin Korkeasaaressa käynyt niin, ettei eläimiä ole hirveästi edes nähnyt kun ovat olleet niin piilossa, niin tää oli kyllä huippua. Lintuja oli tosiaan vaikka minkälaisia, oli pöllöjä, kotkia, hanhia, joutsenia jne, joita me sitten lasten kanssa bongailtiin häkeistä (tai miksikä niitä nyt sanotaakaan tuolla?). Nähtiin myös hirviä, kettu, ahmoja, susia, majavoita, karhuja, villisikoja, bambi (Hugon sanojen mukaan), sekä vaikka mitä muitakin eläimiä! Kiva oli nähdä tuollaisia eläimiä jota melkein kaikkia löytyy ihan Suomen luonnostakin.

Me käytiin tänä vuonna tuolla Ranualla, ja lintsillä käytiin tuossa yksi päivä tällä viikolla myös, niin saa nähdä mennäänkö enää muualle eläinpuistoihin tai huvipuistoihin - kiva kyllä olisi, mutta saapa nähdä miten jää aikaa. Laivalla aiotaan ehdottamasti Hugon kanssa käymään, mutta nyt on aika kiireistä töiden puolesta, ja että miten löydetään vapaa viikolloppu että päästään käymään! Jos ei vielä elokuussa onnistu, niin vimeistään kyllä syyskuussa on päästävä perinteiselle Tukholman risteilylle. Mitä kesälomakohteita teillä on? Kertokaa vinkkejä ja kokemuksia! :)

L O M A

Kirjottelinkin jo viikko sitten postausta valmiiksi, mutta tapani mukaan se jäi odottamaan julkaisua - tai itseasiassa että lisäisin kuvat postaukseen. Ajatus on kyllä mielessä käynyt tässä useampaankin otteeseen, mutta en vain ole saanut aikaiseksi tulla koneelle aiemmin - me ollaan nimittäin lomalla nyt!

Me startattiin meidän kesäloma tänä vuonna mökkireissulla, kun vietettiin juhannusta edeltävä viikonloppu kavereiden mökillä. Meillähän ei siis omaa mökkiä ole (ainakaan viel - hirvee mökkikuume!!), mutta päästiin nauttimaan Veeran perheen mökistä ja heidän mahtavasta seurasta.  ♥ Oli kyllä ihanaa olla monen vuoden tauon jälkeen mökillä, ja tää oli itseasiassa ensimmäinen kerta kun Hugo oli mun kanssa mökillä, isänsä kanssa jäbä on muutaman kerran aiemmin ollut kylläkin. Meillä oli sika kivaa Hugon kanssa ja Hugo jo malttamattomana kyselee milloin pääsee uudestaan kaverinsa mökille. Kotona jäbää vielä huoletti mitä kaveri tekee siellä ilman häntä ja kumpi oli oikeassa kummalle puolelle näkkäri kuuluu voidella.

Meillä oli tietysti Äksykin matkassa mukana, ja mua vähän etukäteen jänskätti kun Veeralla on aika iso koira, ja Äksy ei ole meillä olo aikanaan ollut muiden koirien kanssa tekemisissä ja räksyttää aina sikana vastaantuleville koirille.. Ensimmäinen ilta menikin aika äänekkäästi tästä syystä johtuen, mutta seuraavana päivänä kun Äksy uskaltautui nuuhkimaan tarpeeksi lähelle toista koiraa (lue: takapuolta), olivat koirat sen jälkeen ihan kavereita ja leikkivät keskenään. Oli ihanaa kun oli iso piha missä koirat saivat temmeltää niin paljon kuin halusivat! Eikä muuten karannut ees tuo meidän kirppu ;) vaikkei ennen ookkaan meillä oloaikanaan ainakaan päässyt vapaana tuollalailla juoksentelemaan!

Me kerettiin mökkireissun jälkeen olemaan yksi ruhtinaallinen yö kotona, ja heti maanantaina startattiinkin auton nokka kohti Oulua - ja täällä ollaan edelleen! Viikko ollaan täällä suurinpiirtein keretty olemaan, mutta yllättävän vähän ollaan nyt kavereita nähty. Juhannus hieman tietysti sekotti suunnitelmia, mutta onneksi on vielä päiviä aikaa. Maanantaina oltiin siis tosi myöhään vasta perillä ja mentiinkin suoraan nukkumaan, tiistaina heti aamusta lähdettiin ajelemaan Ranualle päin (siitä lisää toisessa postauksessa!) ja sitten melkein olikin jo juhannus! Tänä vuonna juhannus meni mun osalta aika rauhallisesti, torstaina olin kavereilla juhlimassa vähän, mutta muuten ihan Hugen kanssa oon ollut.

Nyt mä voisin mennä tohon koiran ja lapsen viereen - jos vaan mahdun siis, haha. Joten hyvää yötä ja toivottavasti teillä oli kaikilla ihana juhannus ♥ !

AIKUISTEN KAVERIKIRJA

Lapsi on vielä hetken isällään, ja mä päätin nyt vihdoin avata bloginkin pitkästä aikaa! Haha itseasiassa oon tänne kirjotellut vaikka mitä, mutta ne postaukset on aina jääneet luonnoksiin odottelemaan kuvia tai milloin mitäkin, ja loppujen lopuksi en oo muistanut niitä edes tulla julkaisemaan. Mutta ehkä mä tän nyt julkaisen samantien, niin ei jää tämäkin roikkumaan! Edit. Lapsi kerkesikin tulla jo kotiin ennen kuin sain tämän julkaistua, ja meinaspa taas jäädä tulematta uudestaan koneelle, mutta jes muistin!

Bongasin jo kuukausia sitten jostain blogista hauskan blogihaasteen ja tarkoitus oli tehdä se jo silloin itsekkin, mutta kuinka ollakkaan - sekin jäi julkaisematta, joten tehdäänpä tämä nyt sitten uudestaan, mun mielestä on ainakin kiva lukea toisten vastauksia joten tehkää tekin ihmeessä ♥

Nimeni on: Julia
Jotkut tosin kutsuvat minua: Julle, Jultsu, Julle Ankanpää/Ankanpoikanen (isi) ja mitä näitä nyt on :D

 Olen syntynyt vuonna: 1993, eli olen siis 23-vuotias? Vissiin, haha. Muistan kun aina pienenä ihmettelin miten joku ei muista omaa ikäänsä, mut nykyään pitää itekkin aina miettiä että paljonkas sitä jo ollaan.

Lapsuuskotini langallinen numero: Ei hajuakaan enää

Pienenä olin varma, että minusta tulee isona: Lastenhoitaja tais olla pitkäkestoisin juttu, välillä ne aina vaihteli. Tietty laulajan ja näyttelijän jälkeen :D

Mutta isona minusta tulikin: Tällä hetkellä työskentelen myyjänä elisa shopitissa

Täydellinen puoliso: Luotettava, huomioiva, välittävä & rakastava. Ja lapsirakas ehdottomasti! Sellanen kenen kanssa voi olla täysin oma ittensä ja on hauskaa yhessä. Tietty kiva tyyli, ja ulkonäkö muutenkin ei oo pahitteeks !

Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen: Ois ihana nukkua enempi ja näkisin enempi kavereita ja Hugon kanssa touhuisin enempi

Harrastan nyt: Tällä hetkellä en oikeestaan mitään, tätä blogia kai? Mut tätäkin viime aikoina oon kirjotellut niin harvakseltaan ettei sitäkään varmaan edes lasketa, hah.

Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifystä: Cheek tai Antti Tuisku :D

Noloin teeveeohjelma josta pidän: Noloudesta en osaa kyllä sanoa, mut salkkarit on ehdoton lemppari ohjelma.

Bravuurini keittiössä (viinin lipittämistä ei lasketa): Oon aika huono kokkaamaan, mut leipomisessa oon iha hyvä! :)

Melkein hävettää kertoa, mutta itken aina kun: katon videoita kun jenkkisotilaat palaa perheidensä luokse.

Lapsuuteni lempilelu: Mulla oli semmonen pehmopupu jolla oli vaaleenpunaraitanen masu!

Lempilelu nykyään: Tykkään rakennella Hugon pikkulegoilla :D tai siis kasata ne. Lasketaanko?

Salainen paheeni: Tupakanpoltto. Pitäs päästä eroon, taas.

Eikun se ihan oikea salainen paheeni: Syön liikaa herkkuja (suklaata)...

Viisaus, jonka olen tähän mennessä olen oppinut: Kaikella on tarkoituksensa.

Meillä alkaa reilun viikon päästä loma ja paljon lomasuunnitelmia jo onkin kertynyt, kaikkea ei varmasti keretä kyllä edes toteuttamaan, mutta me kyllä jo niiin ootetaan lomaa ♥ Millon teillä on lomia, ja mitä suunnitelmia teillä on?

ÄITIENPÄIVÄ '17

Tänäkään vuonna mä en herännyt äitienpäivänä sänkyyn kannettuun aamupalaan tai kukkapuskaan, mutta mulla on jotain miljoona kertaa parempaa kuin aamupala sänkyyn kannettuna (Ei sillä että mä siitäkään olisin pahitteeks laittanu, hah) - tuo neljä vuotias joka kertoo kuinka paljon hän rakastaa ja heti perään muiskauttaa vielä märän pusun! Välillä mä revin hiuksiani päästäni ton lapsen takia mutta on se vaan parasta mun elämässä ❤ Hugo on ihan mahtava tyyppi ja on etuoikeus saada olla juuri tuon tyypin äiti - parempaa tehtävää mä en kyllä osaa edes kuvitella. Tänä vuonna sain viettää äitienpäivää viidennen kerran - hullua!

Välillä mä mietin oonko mä oikeesti huono äiti, tai oonko liian lepsu, osaanko olla tarpeeks tiukka, annanko tarpeeks huomiota ja rakkautta, voisinko tehdä jotakin erilailla.. Ja varmasti voisin tehdä montakin asiaa erilailla, parantaa monessa asiassa, mutta kyllä mä silti omasta mielestäni hyvä äiti oon - teen kaikkeni Hugon puolesta ja rakastan sitä enemmän kun kukaan muu vois rakastaa. Haluun antaa Hugolle hyvän ja onnellisen lapsuuden, haluan että Hugo voi luottaa muhun asiassa kuin asiassa ja tietää että mä olen aina tässä, haluan että mun lapsesta kasvaa kunnollinen nuori mies joskus. Tasapainoinen teini sekä aikuinen. Hyväkäytöksinen ja muita arvostava ihminen, siihen mä pyrin parhaani mukaan.

Hugo oli askarrellut päiväkodissa ihanan kortin mulle, ja toi mulle keksejä - jotka kuulemma muut oli tehnyt, haha! Ja jäbä kyllä ahmi itse ne keksitkin. Sunnuntai oli silti ihana päivä, vaikkei mitään erikoista ollutkaan. Tai no, voishan tuota auringonpaistetta ja lämmintä ilmaa siksikin sanoa.. Hengailtiin partsilla ja nautittiin lämmöstä ja auringosta kun se kerrankin oli mahdollista. Käytii jätskikaupoilla ja grillattiin. Me kylläkin katottiin Hugon kaa vierestä, mut anyway. Syötiin grilliruokaa sikana ja vitsi miten hyvää se oli pitkästä aikaa! Mun on tehnyt mieli jo pidemmän aikaa leipoa jotain, mutta koska Hugolle ei ihan uppoo leipomukset niin en oo viittiny itelleni leipoa, mutta väsättiin me Hugon kanssa sitten maanantaina pätkiskakku kumminkin ja ihme ja kumma se jopa maistui Hugolle, ainakin vähän! :) Mä aina kehun kaikille kuinka paljon tykkään leipoo ja että oon siinä ihan hyväkin vielä, mutta eiköhän tälläkin kertaa käynyt vähän pikku äksidentti ja meinas koko kakku lentää seinään kun meni hermot - mutta ihan hyvältä se silti maistu, haha.

Sunnuntai oli  kyllä ihan sika ihana päivä jotenki. Ja mun elämäkin on aika ihanaa. Toivottavasti teilläkin oli ihana päivä - ja hei vielä jälkikäteen kaikille äideille hyvää äitienpäivää! ♥

SPECTACLES OF TIME !

Yhteistyössä Instrumentarium

Mainitsinkin jo aikaisemmin osallistuneeni Blogger’s Inspiration Dayhin muutama viikko takaperin. Instrumentarium oli yksi suosikkipisteeni tänäkin vuonna, niinkuin aikaisempinakin vuosina. Instrulla oli tämä vuonna ihanan pirteä ja värikäs piste, jossa pääsi tutustumaan uuteen Heritagen kehysmallistoon. Harvoin sitä tulee ihan vain muuten vaan lähdettyä johonkin silmälasiliikkeeseen hassuttelemaan, mallailemaan ja pelleillemään eri kehyksillä, mutta kyllä näköjään kannattaisi! Eihän sitä muuten tiedä mitkä lasit itselle sopis.

Heritage on italialainen kehys- ja aurinkolasibrändi, jonka kehykset eivät koskaan mene pois muodista! Nimittäin se edustaa ajatonta tyylikkyyttä ja brändin perustana onkin aito käsityötaito, ainutlaatuiset yksityiskohdat sekä tekninen viimeistely. Itseltänihän löytyy myös yhdet Heritagen silmälasit, vaikka lasit nyt ovatkin jo pari vuotta vanhat - tykkään mä niistä edelleen ihan yhtä paljon kuin hankkiessani ne! Pisteellä päästiin ihastelemaan vanhoja klassikkolaseja, sillä tapahtumassa oli esillä Heritagen Spectacles of time - mallisto, joka on saanut inspiraationsa menneiltä vuosikymmeniltä.

Me oltiin aika isolla porukalla liikkeellä, mutta jakauduttiin ja mentiin osissa käymään Instumentariumin pisteellä, niin ei tarvinnut raahata kaikkia tavaroita mukana ja saatiin pitää istumapaikkamme, haha! Klaran kanssa mentiin sitten kahdestaan ihastelemaan kehyksiä ja saatiinkin valittua sieltä pienen mietiskelyn jälkeen omat lempparimme. Mä valitsin 1950 - luvun henkiset aurinkolasit, kiinnitin nimittäin heti huomiota kehyksien kissamaisuuteen - itseasiassa mun omat silmälasini henkivät myös samaa vuosikymmentä, niissäkin on tuo kissamainen vivahde. Käykää kurkkaamassa myös tuo alla oleva video missä bloggaajat pääsivät hassuttelemaan erilaisilla kehyksillä ja asusteilla!

Kaikki postauksen kuvat sekä video Sanni Riihimäki

TO DO LIST OF SPRING

Tää alkuvuosi on ollut aika kiireistä aikaa ja paljon on tapahtunut meijän elämässä, ja sen on kyllä bloginkin puolelta huomannut - nimittäin täällä ei hirveästi ole meistä sitten kuultukkaan.. Rankkoja juttujakin on tässä tapahtunut, mutta arvatkaapa mitä! Mä voin ihan oikeasti sanoa olevani onnellinen just nyt, ja tää on aika mahtava fiilis. Toivottavasti mun fiilikset välittyy tätäkin kautta myös teille (ja älyttömän iso kiitos kaikista kommenteista ja sähköposteista ♥) ja yritän nyt tosissani saada itteeni vähän niskasta kiinni, että pääsen mukaan taas tän rakkaan harrastuksen pariin. Jotenkin se kone on vain aina niin hankala avata jos edellisestä kerrasta on kulunut liian kauan, vaikka sitä haluaakin ja tekeekin mieli kirjoittaa ihan sikana. Mutta nyt kun ollaan taas täällä sorvin ääressä, niin ajattelin tehdä pienen to do - listan! Tykkään itse lukea muiden blogeista näitä listoja ja oon mä itsekkin useamman kerran täällä blogin puolella jakanut näitä mun omia listojakin. Mä oon siis aina ollut tosi ahkera listojen tekiä, aina löytyy joku lista jostain, hah. Teettekö te listoja?

TÄNÄ KEVÄÄNÄ:

♥ Tee kunnon kevätsiivous! Tän oon jo alottanut jääkaapin pesulla yms, mutta paljon on vielä tekemättä! Esim. ikkunoidenpesu... Hyvä että noista nyt läpikään näkee :D !
♥ Varaa vihdoin kirpparipöytä! Mä oon jo helmikuusta asti odotellut pöytää yhdeltä kirppikseltä, nyt sain juuri tiedon että eka vapaa pöytä olisi vasta kesäkuun alusta.. Mutta se on varmaan kyllä otettava, että saa tyhjennettyä nuo kaapit vihdoin!
♥ Laita tukka uuteen uskoon! Tarkoitus olisi vaaleentaa tänä vuonna, kun sitä vuosikin sitten mietin jo. Toisaalta lyhyt tukkakin ois aika jees, hmm..
♥ Huulet kuntoon kesäksi ! Vitsi en malttais odottaa, oon niiin pitkään haaveillut jo huulitäytteestä niin ehkä nyt vihdoin saisin aikaseksi vielä ennen kesää!
♥ Katso mahdollisimman moni jääkiekon MM-peleistä ! Tänä vuonna meillä itseasiassa on Suomibileet, joissa of course on myös kisakatsomo! Töissäkin varmaan kisojen ajan pidän taas pelipaitaa päällä niinkuin viime vuonnakin.
♥ Aloita säästäminen jos alkusyksystä pääsis sitten lähtemään johonkin lämpimään rentoutumaan, olis aivan ihanaa ♥
♥  Vietä huippu laivareissu duuniporukan kanssa !
♥ Hoida oikeusaputoimiston kautta exän juttu loppuun, ja sen jälkeen ei tartte uhrata ajatustakaan koko ihmiselle.
♥ Vietä mahdollisimman paljon aikaa niiden ihmisten kanssa ketkä saa sut nauramaan ja keiden kanssa on aina hauskaa.
♥ Lopeta nyt vihdoin se stressaaminen! Mä oon niin paha stressaamaan asioista, mut yritän kokoajan vähentää sitä, niin ehkä pikkuhiljaa en enää stressaa niin paljoa kaikesta ;)

Mitä tykkäsitte mun listasta? Onko teillä samoja juttuja teidän listoissa? Aattelin, etä lähempänä kesää palataan vähän katsomaan miten tää lista oikein onnistukaan, ja samalla sitten tehdään samalla tyylillä lista kesää varten! ♥

OULU

Mä kerkesin jo useampaan otteeseen edellisen postauksen jälkeen miettimään, että olisiko se sittenkin pitänyt jättää julkaisematta tai pitäisikö se poistaa - mutta sitten mä tajusin, että miks mun pitäis sitä tapahtunutta hävetä kun se en oo minä joka on ne asiat tehty. Ja oikeestaan suoraan sanottuna, niin mua ei kyllä hetkauta tippaakaan vaikka jokainen hänen vastaantulija tietäisi mitä hän on tehnyt - olisi vaan oikein. Tuo kyseinen juttu vaikuttaa tottakai mun elämään aika paljonkin, ja varmasti tulee jollain tasolla vaikuttamaan pitkäänkin, sen takia on monet itkut itketty ja tullaan varmasti vielä itkemäänkin, mutta en jaksa enää jäädä murehtimaan sitä ja haluan keskittyä niihin positiivisiin juttuihin.

Me oltiin Hugon kanssa juuri puoltoistaviikkoa lomailemassa, ihan Suomen sisällä kylläkin. Käytiin eräässä sukujutussa ja sitten jatkettiin matkaamme Ouluun pitkästä pitkästä aikaa. Vaikka tuo loma ei kovin lomailulta tuntunutkaan, kun aikatauluja oli kokoajan ja piti juosta paikasta toiseen lähes kokoajan, ja vaikken yhtäkään yötä koko loman aikana nukkunut hyvin - niin kyllä se silti tarpeeseen tuli, oli ihana päästä hetkeksi täältä pois ja päästä vähän miettimään kaikkia juttuja. Me nähtiin paljon kavereita ja vietettiin aikaa ihanien tyyppien kanssa.


Tän loman ehdottomasti tärkein juttu oli kuitenkin mun nuorimman kummipojan ristiäiset.
Miettikää, kolmas kummipoika jo - ei yhtään tyttöä, haha! Ja voi että miten pieni hän oli, pienempi mitä Hugo oli edes syntyessään. Mun kummipoika syntyi siis kuukautta etukäteen ja oli ihana päästä tuoksuttelemaan pientä. (Kaikki varmaan jotka mut tuntee, niin tietää että mä oon ikuinen vauvakuumeilija, heh) Harmittaa vaan kun asutaan näin kaukana, tosin ehkä on mun pikkuveljen onni tää välimatka - he eivät varmaan pääsis musta muuten kirveelläkään eroon!

 Rakas pieni sai kasteessa nimekseen,

Oliver Kristian ♥

it's all bullshit

Mä ajattelin eka, tai no okei tosi pitkään, etten puhu tästä aiheesta blogin puolella mitään, koska mua hävetti. Hävetti, että mulle kävi näin. Nytkin tämä postaus on lojunut jo jonkun aikaa luonnoksissa, koska en vaan ole pystynyt julkaisemaan tätä, koska tää on mulle niin kova paikka.
Muistatteko ehkä kun parisen vuotta sitten hehkutin täälläkin miten onnellinen olin ja miten olin tavannut mun unelmien miehen. Miehen joka muisti aina kehua mua, lupaili mulle kuut taivaalta ja halus jatkuvasti olla mun kanssa yms. No niinkuin mä alussa monille sanoinki, että tää on vähän liian hyvää ollakseen totta - niin niinhän se sitten olikin. Alussa tää mies tuli aina töistä meille, lähti meiltä töihin ja kun oltiin erossa viestitteli mulle kokoajan. Kehu mua ja anto hirveästi huomioo ja hellyyttä. No enää hän ei ollutkaan hempeilijä, eikä niitä alussa kuuluneita kehuja enää kuulunut. Ei enää viestitellyt samallailla kun ennen, eikä viettänyt aikaa enää niin paljoa mun kanssa - aina kaikkeen oli syynä työ, ei kerennyt viestitellä kun on töissä eikä nähdä enää samallailla kuin ennen. Aina riidan tullen, ja niitä muuten riitti, oli eroamassa. Kaikki oli aina mun vika, myös se kun hän jäi pettämisestä kiinni, jonka mä tyhmänä annoin anteeks. Vaikka sillonkin sain ensin kuulla haukut siitä kuinka paska mä olen. Joka kerta kun sain hänet kiinni tinderistä, oli selitys valmiina, työkaverin muijaa stalkkasivat tai milloin mitäkin. Facebookiin ei voitu laittaa parisuhdestatusta hänen töidensä takia (järjestyksenvalvoja), kuvia hänestä ei saanut laittaa nettiin "hullun eksän takia". Mä aina uskoin, että kyllä tää tästä ja aloin itsekin pitää miehen töitä syynä miten meillä meni, koska onhan jatkuvat 12h yövuorot lapsiperheessä haastavat, jos toisella on huonot unenlahjat. Mieheltä löytyi aina kaikkeen selitys ja jollain ihmeen tavalla hän sai mut aina uskomaan mitä kummallisimpiinkin selityksiin, ja sai mut uskomaan, että mä olen vain vainoharhainen ja liian mustasukkainen, ja että kuvittelen omiani. Mä rupesin itsekin uskomaan, että mä ihan oikeasti olen vaan niin paska ihminen, että mussahan sen vian täytyy olla kun mikään mitä tein toisen eteen ei ikinä riittänyt, aina tein jotakin väärin yms.

Me kuitenkin vietettiin aikaa myös mun kavereiden kanssa ja käytiin mun sukulaisilla, ikinä ei kuitenkaan vietetty aikaa hänen kavereiden tai sukulaisten kanssa. Ja mä ihmettelin ja kyselin millon hän esittelee mut äidilleen yms, aina löytyi selitys ja lupaili ottaa mut mukaan ens kerralla - sitä kertaa tosin ei ikinä tullut. Ainoastaan hänän veljensä näin ihan meidän suhteen alussa kerran, ja muutaman kaverin ohimennen.
Hän muutti meille asumaan, mutta koska hän ei mukamas saanut nukuttua meillä ja oli masennusta sun muuta, joten tää mies rupes viettää enemmän ja enemmän aikaa äidillään - tai niinhän mulle aina väitti. No kuten ehkä tekstistä voittekin jo arvata, niin asiat ei ollut ihan niinkuin mulle uskoteltiin. Tällä mun niin täydellisellä poikaystävällä oli ollut toinen nainen koko meidän suhteen ajan, siis alusta asti hän oli seurustellut jo toisen kanssa ennen kuin mä tulin kuvioihin. Ja voitte vaan kuvitella, että me kaksi ei oltu ainoat ketä hänellä on tänä aikana ollut.. Mun vierestä hän on laittanut toiselle viestiä ja toisinpäin, mä oon ollu duuniporukan kanssa laivalla ni hän on mennyt toisen muijan luo, toinen muija ollut yötöissä niin sit on ollut mun luona yms,  oli toisen naisen kanssa ulkomailla, valehteli mulle jopa ajokortistaan - joten voitte vaan kuvitella kuinka paljon hän on puhunut totta ja paljonko valehdellut. Ja kummasti kun nää asiat selkis niin moni hänen käytöksestään selittyi. Tottakai sitä miettii ite että miks olin niin tyhmä ja aina uskoin, aina annoin uuden mahdollisuuden, pyytelin itse anteeksi ja ennenkaikkea miksi en kuunnellut itteäni - mähän epäilin melkein kokoajan että tällä miehellä ja sillä toisella naisella oli jotain, mutta sain vaan aina kuulla miten vainoharhainen mä olen. Tää toinen nainen oli kuulemma vaan hullu joka ei jätä tätä miestä rauhaan, eivätkä he ole tekemisissä - voitte kuvitella että samat tarinat tää toinen nainen oli musta kuullut. Onneks totuus kuitenki selvis loppujen lopuksi, mut kyllä se helvetti satutti. En oikeesti keksi mitään niin pahaa mitä voi toiselle ihmiselle tehdä. Koko puolentoista vuoden suhde pelkkää kusetusta, mikään ei ole ollut aitoa. Mä en enää ikinä halua tuota ihmistä mun elämään, mutta kyllä sitä väistämättä on miettinyt ja itkenyt monet kerrat että miten tyhmä ja sinisilmäinen sitä on ite ollut, ja mikä mussa oli vikana kun mä en riittänyt. Ja että miten ihminen kenet sä kuvittelit tuntevas kokonaan, ihminen kuka on vannonut sulle rakkauttaan ja ihminen keneen sä olet luottanut voi tehdä sulle noin ja osoittautua täysin eri ihmiseksi mitä antoi olettaa. Muistot satuttaa niin helvetisti, juuri eilen tää toinen nainen oli käymässä meillä (meistä on tullut nyt frendejä kun tää selvis, ja se on kyllä huippu tyyppi!) ja taas selvis uusia juttuja. Satuttaa kuulla miten sä oot himassa venaillut ja mies väittänyt olevansa ihan jossain muualla ja saatkin tietää missä hän on oikeesti ollut, käynyt toisen mimmin kanssa kattoo lätkää, keilailee yms silloin kun hänen piti olla töissä jne. Nytkin kun kirjotan tätä niin heti tulee itku, tai no okei se tuli jo kun avasin läppärin ja läppärissä on vieläkin meidän yhteiskuva taustakuvana (en oo saanu aikaseks poistaa sitä kun oon vältellyt koneella käyntiä :D). Välillä oon helvetin vihanen, välillä pettynyt, välillä surullinen ja välillä ei tunnu miltään. Mä en osaa oikein pukea tätä sanoiksi niin sairasta tää on.

ÄKSY

Mainitsinkin jo Hugon synttäripostauksessa, että meidän elämään on tullut aika iso muutos, ja ajattelin siitä nyt tässä postauksessa kertoa lisää. Varmasti jo osa tietääkin, koska jos mua seuraa muualla somessa (snapchat ja instagram; @sukliss), ei siltä oo voinu välttyä! Nimittäin Hugon synttäreiden jälkeen meidän perheeseen muutti ihana pieni herra nimeltään Äksy. Äksy on siis heinäkuun lopussa syntynyt pieni lyhytkarvainen chihuahua <3

Äksy on superihana, joskin myös välillä superärsyttävä, haha. Tässä ollaan yhdessä totuteltu uuteen kotiin, ympäristöön ja ihmisiin. Äksy nukkuu mun sängyssä aina yöt (heh), ja seuraa kuin hai laivaa mua mihin meenkin. Hugon kanssa niillä on välillä vähän liiankin rajut leikit ja pitää kumpaakin rauhotella, mutta muuten sopeutuminen on menny oikein kivasti! Mitä nyt muutaman väärän paikan merkkaillu yms... Äksy on kyllä semmonen meijän herkkis <3 Pieni koira, mutta pomppii kuin kenguru - mua aina naurattaa ku se hyppii innoissaan ja näyttää kuin se nauraisi samalla.

Tietysti koiran tulo perheeseen vaikuttaa moneen asiaan, niinkuin ennalta jo tiedettiinkin, ja ihan hyvin nyt on ainakin kyllä menny! Tietysti just pitää miettiä aina koiranulkoilutukset valmiiksi jos aikoo johonkin mennä yms, mutta se nyt on ihan perussettiä. Lenkeistä puheen ollen, on muuten älyttömän söpö näky kun Hugo taluttaa Äksyä tuolla ulkona <3

HUGO 4VEE

Heippa pitkästä aikaa sinnekin puolella ruutua! Edellisestä postauksesta onkin taas vierähtänyt ihan liian pitkä tovi, mutta oon päättänyt ottaa ihan rennolla otteella nyt tämän bloggailun kanssa - kirjoittelen kun siltä tuntuu ja on aikaa. Alkuvuosi on mennyt meillä aika vauhdikkaasti, kirjaimellisesti, sillä tapahtumaa on ollut vaikka kuinka paljon ja yksi iso muutoskin on meidän elämään tullut - mutta siitä lisää toisessa postauksessa! Nyt kuitenkin ajattelin tulla kirjoittelemaan teille vähän Hugon synttäreistä, jotka siis pidettiin viime lauantaina täällä meillä. Vähän harmitti kun tänä vuonna puoletkaan kutsutuista ei päässyt paikalle, mutta ehkä ensi vuonna sitten. Pääasia kuitenkin oli se, että Hugolla oli kivaa ja hän oli onnellinen batman-synttäreistään!

Tänä vuonna tarjottavat eivät onnistuneet niin hyvin kuin olisin halunnut, koska aika loppui kesken - siis mähän vielä koristelin kakkuja kun vieraat saapuivat, heh. Muffinsien päällisiä en kerennyt ollenkaan tekemään ja laitoinkin ne sitten vaan pakkaseen. Tarkoitus oli myös esim. sandwicheihin laittaa batman-aiheisia tikkuja pystyyn, mutta tosiaan; aika loppui kesken, enkä niitä kerennyt tekemään ollenkaan. Harmitti kyllä kun olin niin paljon suunnitellut juhlia ja odottanut niitä ja sitten kun ne eivät onnistuneetkaan niinkuin piti. Mutta ensi vuonna sitten viisaampana alotan leipomiset aikaisemmin ;) Mulla kävi itseasiassa tänä vuonna niinkin huono tuuri, että olin ajatellut leipovani yöllä mahdollisimman paljon, että aamulle jäisi vaan ne mitä ei vielä yöllä voinut tehdä, mutta Hugo sai sitten allergisen reaktion kun oli taikinakulhoja nuollut (raaka kananmuna, josta ei enää pitäisi allergiaa olla), ja yö menikin Hugon kanssa. Raasu pieni ♥

Hugo on ihana, joskin erittäin uhmakas, 4vuotias. Välillä hänen kanssaan saa repiä hiuksia päästä ja tekis mieli lähettää koko lapsi Siperiaan, kun !älillä saa ihan kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta tapella hänen kanssaan. Mutta Hugo on myös ihanan empaattinen ja sosiaalinen reipas tyyppi, joka naurattaa vitseillään ja pelleilyillään muita. Hugo rakastaa olla huomion keskipisteenä ja vaatiikin paljon huomiota. Fiksu,motorisesti lahjakas ja ketterä jäbä, joka viilettää menemää kuin Batman. Miettikää että siitä mun 52cm pikku pötköstä on nyt kasvanut jo 109cm iso poika!

 Kiitokset vielä tätäkin kautta kaikille jotka pääsi juhlimaan meidän neljä vuotiasta <3

be a better one

2016 on nyt takana päin, ja ehkä hyvä niin, tästä vuodesta nimittäin täytyy tulla parempi kuin viime vuodesta! Viime vuonnakin oli paljon ihania juttuja, mutta oli myös paljon stressiä ja negatiivisia asioita - tänä vuonna haluan keskittyä vain niihin hyviin juttuihin, tehdä sitä mistä tykkään, ja löysentää sitä pipoa hieman ja lopettaa turhasta stressaamisen - tahdon että tästä vuodesta tulee paras ikinä ja että oon onnellisempi kuin ikinä. Isot tavotteet, vuoden päästä nähdään miten tämä vuosi on sitten mennyt. Hirveesti en varsinaisia uuden vuoden lupauksia tehnyt, mutta muutamia semmosia tavoitteita laitoin itselleni, ja ajattelin nyt kertoa niistä teillekkin hieman!

♥ Opi rakastamaan itseäsi sellaisena kun oot, jos joku muu ei sitä tajua, niin se ei ole sinulta pois. Tässä on jo kehitystä viime vuosien aikana tapahtunut, mutta silti - vieläkin on paljon parannettavaa.

♥ Opi ottamaan rennommin. Mulla on tapana stressata paljon ja kaikesta, ja se on oikeesti aika kuluttavaa.

♥ Nauti elämästä ja yritä ajatella kaikista asioista mahdollisimman positiivisesti. Siis kaikista pikkujutuista mitä tapahtuu, niitä oikeasti on paljon. Ja positiivisesti ajattelu on vaan yksinkertaisesti paljon kivempaa kuin negatiivisesti ajattelu, elämä on silloin paljon parempaa.

♥ Tee elämäntaparemppaa pitkin vuotta. Jotenkin mitä enemmän ikää tulee, niin se oma hyvinvointi tulee vaan tärkeemmäksi ja se mimmonen olo itsellä on. Haluun voida hyvin ja jaksaa paremmin, ja tietysti kilojakin olisi kiva saada tippumaan siinä samalla.

♥ Laita unirytmit kuntoon! Mulla on tapana iltaisin valvoa ihan liian pitkään, ja päätinkin jo muutama viikko sitten, että tämä asia pitää saada kuntoon. Uni on kuitenkin ihmiselle niin tärkeetä, ja se fiilis kun saat herätä virkeenä aamulla on kyllä ihana.

♥ Tee paljon reissuja vuoden mittaan. Niin risteilyjä, kaupunkimatkoja. kenties joku ulkomaanreissukin. Ja muutenkin paljon uusia muistoja

♥ Ala lukemaan kirjoja taas. Mä joskus rakastin kirjojen lukemista ja luin niitä aina iltaisin, mutta sitten se vaan jäi. Mutta on se edelleen kivaa, kunhan vain saa aikaiseksi! Joten tänä vuonna ryhdistäydyn senkin suhteen.

♥ Muista hemmotella itseäsi! Kasvohoidot, vartalokuorinnat yms, aina vaan unohtuu. Tänä vuonna haluan käydä hierojalla, jossain kasvohoidoissa yms ammattilaisella - pikkujuttu, mutta silti se aina unohtuu.


Teittekö te uudenvuoden lupauksia, tai kenties tavoitteita tälle vuodelle? Millasia? Toivottavasti tästä vuodesta tulee paras vuosi kaikille teillekin ♥