Julia F

torstai 13. joulukuuta 2018

WINTER SEASON

Mulle on monta kertaa käynyt niin talvivaatteiden kuin välikausikamppeidenkin osalta, että oon liian myöhään liikkeellä. Uudet mallistot kun julkaistaan, niin tuntuu aina ihan liian aikaiselta ostaa niitä mutta monesti sitten ne kivat kuosit ovatkin jo loppuneet siinä vaiheessa kun oon sitten hankintoja tekemässä. Mutta ei tänä vuonna! Mä nimittäin ostin Hugolle uuden talvihaalarin jo syyskuussa - vaikka hassulta se silloin tuntukin sitä tilailla, hah. Ja me rakastetaan sitä kummatkin!


Päädyttiin valitsemaan haalari, vaikka pitkään mietittiin myös takki+housut yhdistelmää - ja tilasinkin itseasiassa sekä takin että haalarin. Takki+housut yhdistelmässä suurin plussa olisi ollut se että vaikka polvet kuluisivatkin puhki (niinkuin meillä nykyään käy aina vasemman polven kohdalla...), ei harmittaisi niin paljoa ja sitten voisi vaan ostaa uudet housut. Haalari kuitenkin oli kivemman näköinen tuossa kuosissa, sekä lapsi halusi sen mielummin itse koska on helpompi - joten se sitten tottakai valittiin. Ja tyytyväisiä ollaan oltu.


Haalariksi valikoitui tuttu ja turvallinen Molo kidsin haalari, tietty upeassa uudessa kuosissa. (Tässä tarkemmin tämä kyseinen haalari) *  Me ollaan luotettu molo kidsiin aina Hugon talvihaalareissa. Hyvä, kestävä, kivat kuosit ja hyvät heijastimet - mitä muuta vois toivoa? Ja miksipä sitä hyvää lähtis vaihtamaan!  Hattuna löytyy Gugguun pipo, siitä en muista mikä väri se nyt olikaan kun testailtiin useampaa, hah. Kuomat - mistä Hugo on myös erittäin ylpeä, ovat Hugon tädin vanhat ja väri oli ihan täysin meille sopiva ja Hugon mieleen. Onko teillä jotain luotto lastenvaatemerkkejä? Mimmoset talvikamppeet teiltä löytyy?


Ollaan saatu nyt jo jonkun aikaa nauttia näistä lumista täällä Oulussa, ja uusi haalarikin on päässyt jo kovaan käyttöön. Oisitte nähnyt Hugon ilmeen kun hän meni ekaa kertaa tolla uudella haalarilla päiväkotiin - se ylpeys mikä loisti niistä sinisistä silmistä siitä miten "komeena" hän oli! Hugo on siis muutenkin tarkka vaatteistaan, ja haluaisi aina pukea vain "komeita" vaatteita - toki meillä useastikkin eroaa mielipide mitkä sitten on niitä "komeita"-vaatteita. Pojan mielestä lökärikollarit olisivat olleet todella komeat päiväkotikuvaukseen ja syntymäpäiville yms, ja mä olin enemmänkin joidenkin siistien housujen puolestapuhuja.. Hugo myös haluaa aina esitellä kaikille jos hänellä on jotain uusia "komeita"-vaatteita, ei ole väliä onko kyseessä haalari, huppari, sukat tai vaikka bokserit!






Voitte varmaan taas kuvitella, että tämänkin postauksen olin kirjottanut valmiiksi jo aikoja sitten (ja kyllä tuolta luonnoksista löytyy muitakin tekstejä), mutta jotenkin oon ollut tosi huono kaivamaan kameraa esille, nämäkin kuvat loppujen lopuksi napsasin puhelimella. Kuvissa ollaan siis menossa Hugon kanssa vaan pikaseen lähikauppaan, ja siksi ei ole hanskoja kädessä ja kaula paljaana ja lapsi on hengissä vielä, haha. Joko teillä on lunta? :)Ps. Tuo viimeinen kuva kuvaa aika hyvin tota mun poikaa, hän on omasta mielestään ninja.


*Yhteistyössä miniQ

lauantai 6. lokakuuta 2018

isoja muutoksia

Heippa, pitkästä aikaa! Kuten oottekin varmaan huomannut, on blogi ollut pidemmän aikaa ihan kuollut ja paljon on asioita kerennyt tässä vuoden sisään tapahtumaan - mutta nyt taas uutta intoa täynnä takasin sorvin ääressä.

Kerrotaan vaikka heti tähän alkuun vähän mitä tässä reilussa vuodessa on tapahtunut (vaikkakin muutamia kuulumispostauksia oon välissäkin tehnyt mutta jättänyt ne julkaisematta kuitenkin). 
Tähän väliin on mahtunut yksi ero, kylpyläreissu, miessotkuja, työpaikan vaihtaminen (saman firman sisällä kuitenkin), laivareissu, uusia kavereita, eka lomareissu ulkomaille ilman Hugoa, asunnon vuokraaminen, pari Cheekin keikkaa - kyllä, edelleen oon fangirl, juhlittu synttäreitä, muutto takaisin Ouluun ja vaikka mitä muuta!

Eli aika paljon asioita tässä on kerennyt tapahtua, ja isojakin juttuja - isoimpana varmasti tuo muutto takaisin Ouluun. Monellehan tää meidän muutto tuli aika yllättäen ja yllätyksenä, mutta ei tää mikään hetken mielijohde kuitenkaan ollut vaan tätä oltiin kyllä pitkään jo mietitty, vaikkakin lopullinen päätös tuli aika nopsasti sitten kun asiat lähtivät rullaamaan. Monet ovatkin kysyneet, miksi? Miksi me muutettiin takaisin Ouluun? Syitä tähän on monia, täällä Oulussa on paljon mun rakkaita, perhettä, kavereita ja kummipoikia - halusin olla heitä lähempänä. Lisäksi asumiskustannukset pienenivät ja vaihdoin duunipaikan - työskentelen siis Elisan myymälässä, ja vaihdoin vain myymälää tänne. Samassa myymälässä kerkesin olemaan reilu pari vuotta, ja vaihtelu kyllä oli ihan tarpeeseen. Ja yksi paljon vaikuttava asia oli myöskin se, että mulla on tavoitteena rakennuttaa oma talo viimestään kun täytän 30v - eli 5vuoden päästä viimeistään, ja oon jo useamman vuoden tiennyt että Ouluun aion sen rakennuttaa. Pk-seudulle mulla ei ikinä olisi yksin varaa rakennuttaa sellasta taloa minkä haluan (ellen voittaisi lotossa) ja Oulu nyt muutenkin on ehkä enempi sellanen paikka missä haluan lapseni kasvattaa. Ja täällä on selkeemmät vuodenaikaerot !! Hitto mua ärsytti Vantaalla kun puolvuotta oli sellasta loskakeliä, olis ollu kunnon syksy ja kunnon talvi yms mielummin.


Nyt meillä on kiva uusi koti, tosin pieni sellainen, mutta hyvin mahdutaan tuohon - vaikkakin tavaroita piti karsia aika reilusti muutossa. Mutta saapahan hyvän syyn sisustaa uudestaan kun muuttaa tosta joskus pois! Meillähän oli ennen siis iso kolmio ja nyt muutettiin pieneen kaksioon, tiedossa kuitenkin on jo tässä vaiheessa se ettei me tulla tossa loputtomiin asumaan, vaan oman talon rakennuttaminen takaraivossa mennään eteenpäin. Kiinnostaisko teitä nähdä miltä meidän uusi koti näyttää nykyään? 

Myöskin näin pitkän tauon jälkeen olis kiva kuulla toiveita, millasia postauksia toivotte? Kiinnostaisiko teitä myös videot? Laitan toiveet ylös ja totetutan niitä sitten parhaani mukaan! (Kuva Googlesta)

maanantai 31. heinäkuuta 2017

HEINÄKUUN VIKA

Ei vitsit miten nopeeta tää kesä on mennyt! Vaikka ei ole missään vaiheessa oikein sitä kesäfiilistä tullutkaan, ihan kun kesä ei olisi vielä edes kunnolla alkanut.. Laitoin tähän postaukseen kuvat parin vuoden takaa - muistan nimittäin vieläkin tuon päivän. Ida ja lapset olivat olleet meillä yötä ja lähdettiin keskustaan ennenkuin he lähtivät takaisin kotiin, ja hitto sillon oli kuuma! Aurinko paistoi ja oli kyllä niin kesäfiilis, tänä kesänä kun en ole uskaltautunut ilman takkia edes montaa kertaa kotoa lähtemään.. On sitä kyllä tullut itekkin tässä parin vuoden aikana muututtua; kiloja on tullut, tukkakin on vaihtanut väriä ja rakennekynnet jääneet pois toistaiseksi - mutta sentään samat ballerinat löytyy vielä, haha!


Viime postauksen jälkeen oon kerennyt käymään laivalla, juhlia kaverin synttäreitä, pitänyt kirppispöytää, käynyt pikapyörähdyksellä Mikkelissä, käynyt tiksifestareilla, ollut töissä, käynyt Hugon kanssa katsomassa Itse ilkimys 3 leffateatterissa, syönyt ainakin viisi jäätelöä, tuurannut myymäläpäällikköä, askarrellut Hugon kanssa rakkauskirjeen päiväkotikaverille, syönyt ihan liian epäterveellisesti, haaveillut matkasta lämpimään yms..
Oon myös viettänyt lapsivapaan VIIKON, kun Hugo lähti serkkujen ja tädin matkaan Mikkeliin moikkaa pappaa yms muita sukulaisia. Ja miettikää, vaikka mulla oli lapsivapaa viikko, niin en oikeestaan tehnyt hirveesti mitään sillon - olin ihan tosi väsyny joka päivä töiden jälkeen! Mutta onneksi nyt jo beibi on takas kotona, vaikka onkin ihanaa saada vähän omaa aikaa ja ei tarvi samallailla mennä lapsen mukaan silloin, niin oli kyllä ihana saada tuo ilopilleri takas kotio.



Ihan hullua ajatella, että huomenna onkin jo elokuu - justhan se vuosi vasta vaihtui ja odoteltiin kesäkuuta! Mutta en mä valita, elokuussa on tulossa huippuja juttuja nimittäin; Hugon kummitäti tulee meille kyläilemään, mammaporukan mökkireissu ja ulkomaanmatka olis kanssa suunnitteilla! Ja kohtahan sitä voi jo alkaa odottelemaan joulua ja ruveta hommailee lahjoja ;) Onko teillä muuten jotain postaustoiveita - mistä haluaisitte kuulla tai millasia postauksia tykkäätte lukea ylipäänsä?

sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

RANUA ZOO

Loma vetelee viimeisiään, sillä huomenna on (karu) paluu arkeen. Tälleen kolmen viikon loman jälkeen voi aamulla vähän kirpasta herätä kuudelta... Mutta ennen sitä onkin hyvä hetki palata parin viikon takaisiin lomatunnelmiin! Kerroinkin jo edellisessä postauksessa, että aloitettiin Oulun reissu käymällä heti Ranuan eläinpuistossa  - sinnehän ei Oulusta älyttömän pitkä matka ole, joten lapsetkin jaksoivat suht kivasti automatkat, varsinkin kun matkalla nähtiin poroja tien vieressä. Mitä nyt muutama "joko ollaan perillä" tuli matkan aikana kuultua, haha. Pelastettiin tilanne ja huudatetiin sitten Robinia loppumatka! Takas tultaessa matka menikin aika hiljaisesti, nimittäin lapset nukkuivat ja tais sitä itsekkin vähän torkahtaa.. Kuinka moni teistä on käynyt Ranuan eläinpuistossa?



Me napattiin mun pikkusisarukset matkaan mukaan, ja päästiinkin perhelipulla tosi edullisesti eläinpuistoon.  Lippu oli hieman alle 50e ja meitä oli kuitenkin kaksi aikuista ja kolme lasta, joten ei paha ollenkaan - suosittelen kyllä käymään! Portilla meitä olikin jo vastassa jääkarhu-maskotti ja lapset, varsinkin Hugo, olivat innoissaan. Kyllä muita vierailijoita nauratti kun Hugo kikatteli jääkarhun vieressä kun otettiin kuvat. Isommat lapset innoissaan tutkivat karttaa ja lueskelivat tietoja eläimistä kaikessa rauhassa, Hugolla oli vähän enempi vauhtia matkassa tapansa mukaan. Silloin tällöin kuului  ou mai gaaat !!" kun Hugo bongasi jotain mielenkiintoista. Tai totesi villisikojen kohdalla isoon ääneen, miten villisiat haisevat kakalta ja pissalta ja että meidän täytyy nyt heti mennä pois, koska se on niin ällöttävää..



Mä en itse kyllä varmasti lähtisi tuonne eläinpuistoon ilman lapsia, pelkään lintuja sikana (ja niitä muuten oli siellä vaikka mitä!) ja no oikeestaan pelkään tosi monia eläimiä, haha. Tottakai olihan se siistiä nähdä jääkarhu ja sen pentu yms, mutta kyllä ton reissun idea oli, että lapset tykkäävät! Meillä oli kyllä ihana reissu ja päivä, vaikka välillä vettä satoikin, mutta se innostus ja riemu mitä noiden kolmen lapsen naamalta näky oli kyllä parasta. Ja mä nautin suunnattomasti siitä, että oltiin siellä yhdessä - mun rakkaiden kanssa. Oli ihana saada mun sisaruksetkin matkaan mukaan, vaikka oltaisiin kyllä menty meidän porukalla ihan kolmestaankin vaikkeivat he olisivat päässeet mukaan, mutta mulla on aina niin ikävä mun sisaruksia kun nähdään niin harvoin tän välimatkan takia. Mutta ehkä me joskus asutaan sitten taas lähempänä toisiamme ;)



Eläinpuistossa oli kyllä paljon eläimiä, ja kylläpä me melkein kaikki onnistuttiinkin bongaamaan! Välillä meillä on ainakin Korkeasaaressa käynyt niin, ettei eläimiä ole hirveästi edes nähnyt kun ovat olleet niin piilossa, niin tää oli kyllä huippua. Lintuja oli tosiaan vaikka minkälaisia, oli pöllöjä, kotkia, hanhia, joutsenia jne, joita me sitten lasten kanssa bongailtiin häkeistä (tai miksikä niitä nyt sanotaakaan tuolla?). Nähtiin myös hirviä, kettu, ahmoja, susia, majavoita, karhuja, villisikoja, bambi (Hugon sanojen mukaan), sekä vaikka mitä muitakin eläimiä! Kiva oli nähdä tuollaisia eläimiä jota melkein kaikkia löytyy ihan Suomen luonnostakin.


Me käytiin tänä vuonna tuolla Ranualla, ja lintsillä käytiin tuossa yksi päivä tällä viikolla myös, niin saa nähdä mennäänkö enää muualle eläinpuistoihin tai huvipuistoihin - kiva kyllä olisi, mutta saapa nähdä miten jää aikaa. Laivalla aiotaan ehdottamasti Hugon kanssa käymään, mutta nyt on aika kiireistä töiden puolesta, ja että miten löydetään vapaa viikolloppu että päästään käymään! Jos ei vielä elokuussa onnistu, niin vimeistään kyllä syyskuussa on päästävä perinteiselle Tukholman risteilylle. Mitä kesälomakohteita teillä on? Kertokaa vinkkejä ja kokemuksia! :)

sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

L O M A

Kirjottelinkin jo viikko sitten postausta valmiiksi, mutta tapani mukaan se jäi odottamaan julkaisua - tai itseasiassa että lisäisin kuvat postaukseen. Ajatus on kyllä mielessä käynyt tässä useampaankin otteeseen, mutta en vain ole saanut aikaiseksi tulla koneelle aiemmin - me ollaan nimittäin lomalla nyt!

Me startattiin meidän kesäloma tänä vuonna mökkireissulla, kun vietettiin juhannusta edeltävä viikonloppu kavereiden mökillä. Meillähän ei siis omaa mökkiä ole (ainakaan viel - hirvee mökkikuume!!), mutta päästiin nauttimaan Veeran perheen mökistä ja heidän mahtavasta seurasta.  ♥ Oli kyllä ihanaa olla monen vuoden tauon jälkeen mökillä, ja tää oli itseasiassa ensimmäinen kerta kun Hugo oli mun kanssa mökillä, isänsä kanssa jäbä on muutaman kerran aiemmin ollut kylläkin. Meillä oli sika kivaa Hugon kanssa ja Hugo jo malttamattomana kyselee milloin pääsee uudestaan kaverinsa mökille. Kotona jäbää vielä huoletti mitä kaveri tekee siellä ilman häntä ja kumpi oli oikeassa kummalle puolelle näkkäri kuuluu voidella.




Meillä oli tietysti Äksykin matkassa mukana, ja mua vähän etukäteen jänskätti kun Veeralla on aika iso koira, ja Äksy ei ole meillä olo aikanaan ollut muiden koirien kanssa tekemisissä ja räksyttää aina sikana vastaantuleville koirille.. Ensimmäinen ilta menikin aika äänekkäästi tästä syystä johtuen, mutta seuraavana päivänä kun Äksy uskaltautui nuuhkimaan tarpeeksi lähelle toista koiraa (lue: takapuolta), olivat koirat sen jälkeen ihan kavereita ja leikkivät keskenään. Oli ihanaa kun oli iso piha missä koirat saivat temmeltää niin paljon kuin halusivat! Eikä muuten karannut ees tuo meidän kirppu ;) vaikkei ennen ookkaan meillä oloaikanaan ainakaan päässyt vapaana tuollalailla juoksentelemaan!



Me kerettiin mökkireissun jälkeen olemaan yksi ruhtinaallinen yö kotona, ja heti maanantaina startattiinkin auton nokka kohti Oulua - ja täällä ollaan edelleen! Viikko ollaan täällä suurinpiirtein keretty olemaan, mutta yllättävän vähän ollaan nyt kavereita nähty. Juhannus hieman tietysti sekotti suunnitelmia, mutta onneksi on vielä päiviä aikaa. Maanantaina oltiin siis tosi myöhään vasta perillä ja mentiinkin suoraan nukkumaan, tiistaina heti aamusta lähdettiin ajelemaan Ranualle päin (siitä lisää toisessa postauksessa!) ja sitten melkein olikin jo juhannus! Tänä vuonna juhannus meni mun osalta aika rauhallisesti, torstaina olin kavereilla juhlimassa vähän, mutta muuten ihan Hugen kanssa oon ollut.

Nyt mä voisin mennä tohon koiran ja lapsen viereen - jos vaan mahdun siis, haha. Joten hyvää yötä ja toivottavasti teillä oli kaikilla ihana juhannus ♥ !

torstai 8. kesäkuuta 2017

AIKUISTEN KAVERIKIRJA

Lapsi on vielä hetken isällään, ja mä päätin nyt vihdoin avata bloginkin pitkästä aikaa! Haha itseasiassa oon tänne kirjotellut vaikka mitä, mutta ne postaukset on aina jääneet luonnoksiin odottelemaan kuvia tai milloin mitäkin, ja loppujen lopuksi en oo muistanut niitä edes tulla julkaisemaan. Mutta ehkä mä tän nyt julkaisen samantien, niin ei jää tämäkin roikkumaan! Edit. Lapsi kerkesikin tulla jo kotiin ennen kuin sain tämän julkaistua, ja meinaspa taas jäädä tulematta uudestaan koneelle, mutta jes muistin!

Bongasin jo kuukausia sitten jostain blogista hauskan blogihaasteen ja tarkoitus oli tehdä se jo silloin itsekkin, mutta kuinka ollakkaan - sekin jäi julkaisematta, joten tehdäänpä tämä nyt sitten uudestaan, mun mielestä on ainakin kiva lukea toisten vastauksia joten tehkää tekin ihmeessä ♥




Nimeni on: Julia
Jotkut tosin kutsuvat minua: Julle, Jultsu, Julle Ankanpää/Ankanpoikanen (isi) ja mitä näitä nyt on :D
 Olen syntynyt vuonna: 1993, eli olen siis 23-vuotias? Vissiin, haha. Muistan kun aina pienenä ihmettelin miten joku ei muista omaa ikäänsä, mut nykyään pitää itekkin aina miettiä että paljonkas sitä jo ollaan.
Lapsuuskotini langallinen numero: Ei hajuakaan enää
Pienenä olin varma, että minusta tulee isona: Lastenhoitaja tais olla pitkäkestoisin juttu, välillä ne aina vaihteli. Tietty laulajan ja näyttelijän jälkeen :D
Mutta isona minusta tulikin: Tällä hetkellä työskentelen myyjänä elisa shopitissa



Täydellinen puoliso: Luotettava, huomioiva, välittävä & rakastava. Ja lapsirakas ehdottomasti! Sellanen kenen kanssa voi olla täysin oma ittensä ja on hauskaa yhessä. Tietty kiva tyyli, ja ulkonäkö muutenkin ei oo pahitteeks !
Jos saisin lisää tunteja vuorokauteen: Ois ihana nukkua enempi ja näkisin enempi kavereita ja Hugon kanssa touhuisin enempi
Harrastan nyt: Tällä hetkellä en oikeestaan mitään, tätä blogia kai? Mut tätäkin viime aikoina oon kirjotellut niin harvakseltaan ettei sitäkään varmaan edes lasketa, hah.
Parin lasillisen jälkeen perjantai-iltana kuuntelen Spotifystä: Cheek tai Antti Tuisku :D


Noloin teeveeohjelma josta pidän: Noloudesta en osaa kyllä sanoa, mut salkkarit on ehdoton lemppari ohjelma.
Bravuurini keittiössä (viinin lipittämistä ei lasketa): Oon aika huono kokkaamaan, mut leipomisessa oon iha hyvä! :)
Melkein hävettää kertoa, mutta itken aina kun: katon videoita kun jenkkisotilaat palaa perheidensä luokse.
Lapsuuteni lempilelu: Mulla oli semmonen pehmopupu jolla oli vaaleenpunaraitanen masu!
Lempilelu nykyään: Tykkään rakennella Hugon pikkulegoilla :D tai siis kasata ne. Lasketaanko?
Salainen paheeni: Tupakanpoltto. Pitäs päästä eroon, taas.
Eikun se ihan oikea salainen paheeni: Syön liikaa herkkuja (suklaata)...
Viisaus, jonka olen tähän mennessä olen oppinut: Kaikella on tarkoituksensa.


Meillä alkaa reilun viikon päästä loma ja paljon lomasuunnitelmia jo onkin kertynyt, kaikkea ei varmasti keretä kyllä edes toteuttamaan, mutta me kyllä jo niiin ootetaan lomaa ♥ Millon teillä on lomia, ja mitä suunnitelmia teillä on?




keskiviikko 17. toukokuuta 2017

ÄITIENPÄIVÄ '17

Tänäkään vuonna mä en herännyt äitienpäivänä sänkyyn kannettuun aamupalaan tai kukkapuskaan, mutta mulla on jotain miljoona kertaa parempaa kuin aamupala sänkyyn kannettuna (Ei sillä että mä siitäkään olisin pahitteeks laittanu, hah) - tuo neljä vuotias joka kertoo kuinka paljon hän rakastaa ja heti perään muiskauttaa vielä märän pusun! Välillä mä revin hiuksiani päästäni ton lapsen takia mutta on se vaan parasta mun elämässä ❤ Hugo on ihan mahtava tyyppi ja on etuoikeus saada olla juuri tuon tyypin äiti - parempaa tehtävää mä en kyllä osaa edes kuvitella. Tänä vuonna sain viettää äitienpäivää viidennen kerran - hullua!



Välillä mä mietin oonko mä oikeesti huono äiti, tai oonko liian lepsu, osaanko olla tarpeeks tiukka, annanko tarpeeks huomiota ja rakkautta, voisinko tehdä jotakin erilailla.. Ja varmasti voisin tehdä montakin asiaa erilailla, parantaa monessa asiassa, mutta kyllä mä silti omasta mielestäni hyvä äiti oon - teen kaikkeni Hugon puolesta ja rakastan sitä enemmän kun kukaan muu vois rakastaa. Haluun antaa Hugolle hyvän ja onnellisen lapsuuden, haluan että Hugo voi luottaa muhun asiassa kuin asiassa ja tietää että mä olen aina tässä, haluan että mun lapsesta kasvaa kunnollinen nuori mies joskus. Tasapainoinen teini sekä aikuinen. Hyväkäytöksinen ja muita arvostava ihminen, siihen mä pyrin parhaani mukaan.


Hugo oli askarrellut päiväkodissa ihanan kortin mulle, ja toi mulle keksejä - jotka kuulemma muut oli tehnyt, haha! Ja jäbä kyllä ahmi itse ne keksitkin. Sunnuntai oli silti ihana päivä, vaikkei mitään erikoista ollutkaan. Tai no, voishan tuota auringonpaistetta ja lämmintä ilmaa siksikin sanoa.. Hengailtiin partsilla ja nautittiin lämmöstä ja auringosta kun se kerrankin oli mahdollista. Käytii jätskikaupoilla ja grillattiin. Me kylläkin katottiin Hugon kaa vierestä, mut anyway. Syötiin grilliruokaa sikana ja vitsi miten hyvää se oli pitkästä aikaa! Mun on tehnyt mieli jo pidemmän aikaa leipoa jotain, mutta koska Hugolle ei ihan uppoo leipomukset niin en oo viittiny itelleni leipoa, mutta väsättiin me Hugon kanssa sitten maanantaina pätkiskakku kumminkin ja ihme ja kumma se jopa maistui Hugolle, ainakin vähän! :) Mä aina kehun kaikille kuinka paljon tykkään leipoo ja että oon siinä ihan hyväkin vielä, mutta eiköhän tälläkin kertaa käynyt vähän pikku äksidentti ja meinas koko kakku lentää seinään kun meni hermot - mutta ihan hyvältä se silti maistu, haha.


Sunnuntai oli  kyllä ihan sika ihana päivä jotenki. Ja mun elämäkin on aika ihanaa. Toivottavasti teilläkin oli ihana päivä - ja hei vielä jälkikäteen kaikille äideille hyvää äitienpäivää! ♥